Lähestyy Ikkalaa miltä suunnalta tahansa, näky on sama. Avara kumpuileva peltomaisema taloineen lomittuu metsäisten mäkien väliin. Näkymä on rauhoittava ja ikiaikainen. Suotta ei Pusulaa, Ikkalan entistä kotikuntaa, ole sanottu ”köyhän miehen Toscanaksi.” Vain lämpö ja oliivipuut puuttuvat.
Alue
Ikkala sijoittuu Lohjan kartalla pisteeseen, jonne on 16 kilometriä Vihdistä, kahdeksan kilometriä Karkkilasta, kymmenen kilometriä Marttilasta ja kymmenen kilometriä Pusulasta. Nykyisin 5 myös Viiala ja Uusikylä mielletään kuuluviksi Ikkalaan. Niinpä Vihtiin päin mentäessä Ikkalan kylä ulottuu Taustan risteykseen. Pusulan suunnassa rajana voi pitää tien vasemmalla puolella sijaitsevaa suurta kiveä, Pirunkiveä, jonka luona kummitteli. Näin ainakin muinoin kerrottiin. Marttilan suunnassa kylä loppuu Viitaankulmaan ja Karkkilaan ajettaessa kylän – ja nykyisen Lohjan raja – osuu entisen kunnalliskodin eli entisen Hotelli Oivan eli nykyisen Kaislakodin paikkeille
Historia
Muinaisina aikoina metsäinen Pusulan seutu oli ollut lähinnä hämäläisten ja varsinaissuomalaisten eränkäyntialuetta, jolle alkoi siirtyä myös vakituisempaa asutusta. Ruotsin vallan alkuajoista lähtien myös kruunu pyrki uudisasuttamaan sitä. Pusulassakin alkoi kaskiviljelyn aika, joka jatkui paikoittain jopa 1900-luvun alkuun. Näin syntyi kylä myös Ikkalaan.
Tie numero 1224, jota pitkin saavutaan Ikkalaan Vihdistä päin, on kenties jo keskiajalta peräisin oleva tärkeä yhdystie. Ikkalan kautta on päästy niin Lopelle kuin Somerollekin. Somerolla tie yhtyi Hämeen härkätiehen ja Lopella ns. Meritiehen. Mm. vuonna 1600 Ikkalan, Viialan ja Uudenkylän talonpojat tekivät valituksen Kaarle-herttuan sotaväen läpimarssin aiheuttamista ruoka-, vaate- ja muista menetyksistä.
Ikkalan kylä, joka aikoinaan rakentui muinaisen jokilaakson rinteeseen nauhamaiseksi tienvarsiasutukseksi, muodostaa edelleen hyvin säilyneen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kylämiljöön. Aivan keskustassa suurten vaahteroiden ja korkeiden sireeniaitojen takana ovat Kokin, Pellin ja Näkin vanhat talot. Itse tilat olivat olemassa jo 1500-luvulla. Yhtä vanha on Uudessakylässä Ylitalon tila, jota saman suvun jäsenet ovat asuneet yhtäjaksoisesti yli 500 vuotta. Sama suku on hallinnut satoja vuosia myös vähän kauempana kylästä sijaitsevaa Pyöliä. Kokki toimi kestikievarina 1600–1700 -luvuilla. Ylitalo ja Pelli olivat rustholleja, jotka varustivat ratsumiehen ruotuväkiarmeijaan. Muita kylän vanhoja tiloja ovat Viiala, Siutila, Metsola ja Tiensuu.
Sotien jälkeen Ikkalan kylä asutti paljon Karjalan evakkoja. Tultaessa 1950-luvulle Ikkalaan saapuivat ensimmäiset kesämökkiläiset. Kunnan ja muutamien alueen yrittäjien yhdessä rakennuttamia rivitaloja alkoi nousta kylän keskustaan 1970-luvulla ja niihin sijoittui yritysten työntekijöitä.
Kyläsuunnitelma
Ikkalan kyläsuunnitelma valmisteltiin 2014. Kyläsuunnitelma on hahmotelma siitä, millaisena ikkalalaiset näkevät oman asuinympäristönsä nyt ja tulevaisuudessa. Kyläsuunnitelma antaa suuntaviivat siitä, miten ja millä toimin Ikkalaa voidaan kehittää.
Kyläsuunnitelmassa on yhteensä 32 sivua tietoa Ikkalan kylästä. Se on rikasta luettavaa kenelle tahansa joka harkitsee muuttoa Ikkalaan.
Kotojärvi ja Luontopolku
Kylässä sijaitsee Kotojärvi. Kotojärvi on noin 10 hehtaarin kokoinen pikkujärvi, jonka eteläpäässä on uimaranta. Uimaranta on ikkalalaisten talkootyönä kunnostama kesällä 2019, jolloin rannalle asennettiin ponttonilaituri. Uimarannan ympäristö sukellettiin puhtaaksi kesällä 2018, kyläyhdistyksen kustannuksella. Kotojärven ympärille ja Korpimäen kallioille on rakennettu pieni-suuri luontopolku Live 3 -hankerahoituksella.
Asuminen
Ikkalan kylä on hyvä, turvallinen ja yhteisöllinen paikka asua. Arkea helpottavat seikat kuten kulkumahdollisuudet palveluiden luo toimivat. Liikenneturvallisuus on parantunut ja luontoon ja vapaa-aikaan liittyviä virkistysmahdollisuuksia on kehitetty. Ikkalan kyläyhdistyksen toiminta on aktiivista ja hyvähenkistä.
Kyläyhdistyksen tarkoituksena on edistää kylän asukkaiden yhteistyötä, omatoimisuutta, kylän elinkelpoisuutta sekä toimia sen asukkaiden yleisten ja yhteisten etujen valvojana, pyrkiä edistämään kylän asukkaiden toimeentulomahdollisuuksien yleisiä edellytyksiä, kylän vakinaisten ja vapaa-ajan asukkaiden viihtyvyyttä, harrastus- ja kulttuuritoimintaa ja yhteistyötä sekä edistää palveluiden säilymistä alueella.
Päätapahtuma on vuodesta 2009 alkaen järjestetty Ikkalan Elopäivä. Elopäivän ohjelmassa on kirpputori, kahvio, arpajaiset, kylän harrastajien esittelyjä, musiikkia, ym. Tapahtuma kerää vuosittain n. 400-500 kävijää. Osa on vanhoja ikkalalaisia, jotka tulevat tapaamaan toisiaan. Elopäivä järjestetään Kokin talon pihapiirissä ja kivinavetassa. Muita kyläyhdistyksen järjestämiä tilaisuuksia ovat pikkujoulujuhlat, yhteislauluillat kesäisin, tupaillat, kylän siivoustalkoot ja yhteiset kuntokävelyt. Pikkujoulujuhla on järjestetty lähes aina Ikkalan koululla, lauluillat Kokin talolla.
Lapsille kyläyhdistys on järjestänyt vuosittain leikkimielisen urheilutapahtuman, ”Lasten olympialaiset” urheilukentällä. Osallistujia on ollut mukavasti, parhaat on palkittu mitaleilla oikeiden kisojen mallin mukaan! Toinen lasten tapahtuma on ollut koulun jääradalla ja urheilukentällä järjestetty ”Talvirieha”. Lajeina on ollut mm hiihtokilpailu, potkukelkkakisa ja ”curling.” Hernekeittoa ja kuumaa mehua on ollut tarjolla luistinradan pukukopissa. Ja mitaleita on jaettu täälläkin!
Ikkalaan asennettiin vuoden 2022 aikana koko kylän kattava valokuitu joka helpottaa tietotyöläisenkin muuttamista Ikkalan idylliseen maalaismiljööseen.
Palvelut ja yritykset
50-luvulla maatalouden työvoimavaltainen aika alkoi olla jo ohi ja monet Ikkalan miehet kävivät töissä Karkkilassa ”Höökissä” eli Högforsissa. Sen konepajakoulussa ikkalalainen Reijo Nurmi, Nurmen konepajan, sittemmin Nurmi Hydraulicsin, perustaja sai oppinsa. Merkittävimmät yritystoimintaa harjoittavat yritykset Ikkalassa löydät alta:
Bussiyhteydet
M. Tervo Oy
Pohjolan Liikenne
Asiointiyhteys keskiviikkoisin Karkkilaan
Lisää tietoa
Wikipedia
Lohjan sivuston suorahaku (hyvää ajankohtaista tietoa)