 |
Kotojärven ympäristössä on kaksikin isompaa
pähkinäpensasesiintymää. Toinen on heti uimarannalta lähdettäessä
lehtomaisessa rinteessä, toinen on luontopolkua reunustava
pähkinäpensaskujanne järven pohjoispäästä alkavassa nousussa.
Kylän lapsilla oli ennen tapana kerätä niistä pähkinöitä. Nyt
keräilykilvassa voiton vievät pähkinähakit ja ahkerat oravat.
Etelä- ja Lounais-Suomen lehtomaisissa metsissä viihtyvän
pähkinäpensaan tunnistaa parhaiten sen kasvutavasta. Se muistuttaa
näet jättimäistä kukkakimppua. Aivan juuresta kasvaa nippuna
suoria hoikkia puuvarsia, jotka vasta vähän ylempänä kaartuvat ja
haarautuvat lehteviksi oksiksi.
Pähkinäpensaan lehdet muistuttavat muodoltaan hieman lepän tai
lehmuksen lehteä. Keväisin pensas on täynnä roikkuvia norkkoja, joista siitepöly
leviää tuulen mukana ympäristöön. Pähkinäpensas on tuulilevitteinen, mutta se tarvitsee toisen
pensasyksilön siitepölyä tuottaakseen pähkinöitä.
Pähkinäpensas
on kalkinsuosija ja Ikkalan ja Pusulan alueella kalkkia on ollut
maaperässä aina pieneksi kalkkilouhokseksi asti.
 |
||
|
Jos osaat olla oikein hiljaa…voit nähdä tämänkin. Metsäkauriin |
 |
| Orava |
 |
|
Rentukat loistavat laskuojan notkossa.
|
 |
| Täpläperhonen |
 |
| Metsänokiperhonen |
 |
|
| Sudenkorento |
Kuvat: Päivi Laari, Sirkka-Liisa Leino ja Ana María Gutiérrez Sorainen
Teksti: Liisa Jäppinen